SANEERAUKSEN JÄLKEEN

• JATKAVAN HENKILÖSTÖN JOHTAMINEN

Saneerauksen jälkeen organisaatio huokaisee helpotuksesta usein liian aikaisin. Tehdyt suunnitelmat jäävät puolitiehen, ja paluu entiseen aikaan ja yrityskulttuuriin houkuttelevat. Tässä vaiheessa saneeraukseen voi tulla ns. peräaalto, joka saattaa ravistaa yritystä enemmän kuin saneerauksen alkuvaihe.

• SELVIYTYJÄN SYNDROOMA KRIITTISIMMILLÄÄN

Jatkava henkilöstö voi kokea tyytymättömyyttä saneerausprosessin toteutukseen. Irtisanottujen epäoikeudenmukaisesta kohtelusta seuraa, että jatkava henkilöstö kokee epävarmuutta omasta tulevaisuudestaan. Jos irtisanotut työkaverit ovat joutuneet poistumaan ilman huomiota ja siirtymärituaaleja, ja he ovat ikään kuin lakanneet olemasta, tuntee jatkava henkilöstö syystäkin surua ja katkeruutta.

Jotkut työntekijät saattavat kokea työsuhteen psykologisen sopimuksen rikkoutuneen, ja tästä syystä he tuntevat luottamuspulaa johtoa ja esimiehiä kohtaan. Luottamuspulaan johtaa myös tunne vastavuoroisen sitoutumisen puutteesta. Pitkittyneinä negatiiviset tunteet aiheuttavat kyynisyyttä, joka varsinkin asiakaspalvelutehtävissä voi karkottaa asiakkaita.

• JATKUVA JOHDON TUKEMINEN

Saneeraus säilyy jatkavan henkilöstön mielessä pitkään. Siksi johdon tulisi suunnata toiminnan tavoite kauas tulevaisuuteen eikä niinkään lyhyen aikavälin tuloksiin. Henkilöstö kaipaa selkeää strategiaa sekä avointa ja johdonmukaista henkilöstöpolitiikkaa.

Nyt jos koskaan johto tarvitsee ammattimaista tukea saneeraustavoitteiden saavuttamiseksi.

• VÄLTETÄÄN SANEERAUSKIERRE

Saneeraava organisaatio joutuu saneeraamaan uudelleen keskimäärin puolentoista vuoden kuluttua, sen jälkeen taas vuoden kuluttua. Sitten aletaan puhua kevät- ja syysorganisaatiosta. Tämä saneerauskierre voidaan välttää tutkituilla menetelmillä, jotka auttavat yritystä säilymään hengissä.

Palaa etusivulle »